Kodin turvallisuus ja tekniikka

Kodin turvallisuus ja tekniikka

  • Antennilaitteet

    Kiinteistöt on pääsäntöisesti liitetty DNA:n kaapelitv-verkkoon. Alueilla, joilla ei ole DNA:n verkkoa, on yleensä perinteinen antennijärjestelmä (DVB-T).  Tarkista kohdetiedoista mihin verkkoon asuntosi on kytketty ja onko kiinteistössä mahdollisesti vielä lisävaihtoehtoja tv-verkon osalta.

    Kaikkien lisäantennilaitteiden, kuten satelliittiantennien asentamiseen on pyydettävä lupa Auroranlinnan tekniseltä isännöiltä. Antenneja ei saa kiinnittää seiniin tai katoille missään tapauksessa.

  • Asumisturvallisuus

    Koti ja kodin lähiympäristö ovat tilastojen mukaan paikkoja, joissa moni lapsi ja aikuinenkin vahingoittuu vuosittain tavallisissa arjen touhuissa. Aikuiselle paras keino lisätä turvallisuutta on olla varovainen ja huolellinen. Asukkaiden on hyvä muistaa, että he ovat itse vastuussa vahingon seurauksista, jos esimerkiksi liukastuvat kesäkengissä talvella pihalla.

    Lapsen riskejä voi vähentää omatoimisesti mm. seuraavin toimin:

    – ikkunoiden ja parvekeovien avautumista kannattaa rajoittaa niin, ettei lapsi mahdu ulos ikkunan ja karmin välistä

    – huonekalut tulee sijoittaa siten, ettei lapsi pääsee kiipeämään ikkunaruutua vasten.

    – pienen lapsen mahdollisuus avata uuni tai päästä käsiksi lieden kuumiin keittoastioihin on estettävissä hankkimalla lieteen turvareuna.

    – käyttämättömät pistorasiat on lapsiperheissä syytä varustaa suojatulpilla.

    – lääkkeet on parasta säilyttää lukitussa lääkekaapissa. Puhdistusaineet ja kemikaalit kannattaa pitää lasten ulottumattomissa.

    – lapsille turvallisimpia leikkipaikkoja ovat oman pihan leikkialueet, puistot ja urheilukentät. Ajotiet, parkkipaikat ja rakennustyömaat ovat vaarallisia paikkoja lapsille.

  • Keittiön sähkölaitteet

    Liesi on kytketty kiinteästi sähköverkkoon. Kytkennän saa irrottaa vain sähköasentaja.

    Liesi ja uuni on puhdistettava säännöllisesti, jotta ne toimisivat tehokkaasti.

    Jääkaappi ja viileäkaappi sulatetaan 2-4 kertaa vuodessa, jos niissä ei ole automaattisulatusta. Pakastelokero kannattaa sulattaa myös säännöllisesti. Muutoin sähkönkulutus nousee ja pakastelokero voi jäätyä kiinni ja jopa rikkoutua.

    Jääkaappi vaatii hoitoa toimiakseen kunnolla. Sisätilan pintojen säännöllinen puhdistus on yksi osa tätä asukkaalle kuuluvaa hoitovastuuta. Muista puhdistaa pölystä myös jää- ja viileäkaapin takana oleva putkisto ja lattialla seisovan jääkaapin lattiatila. Jääkaappi on puhdistuksen ajaksi siirrettävä varovasti paikoiltaan. Siirron ajaksi pistotulppa on irrotettava pistorasiasta.

    Erityisen tärkeä säännöllistä puhdistusta vaativa kohde jää- ja viileäkaapissa on sulatusveden poistoputkisto, koska se tukkeutuu helposti. Varmistu, että poistoputki on avoinna, jottei sulamisvesi valu. Pahimmillaan vesi on valunut pitkään keittiön lattialle ja aiheuttanut kosteusvaurioita. Ellet osaa avata tukkeutunutta poistoputkea, kysy neuvoa huoltomieheltä.

  • Kodin koneiden hoito

    Asuntoon kuuluvat kodin sähkölaitteet (liesi, liesituuletin ja kylmälaite) sekä asukkaan omat kodinkoneet vaativat säännöllisiä hoitotoimenpiteitä toimiakseen hyvin ja oikein. Kodin laitteiden hoito-ohjeita löydät täältä.

  • Kylpyhuoneen sähkölaitteet

    Kylpyhuoneen pistorasiat ja useimmat keittiön pistorasiat ovat suojamaadoitettuja. Näihin voidaan kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulppa.

    Kosteissa tai ulkotiloissa ei saa käyttää sähkölaitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kosteantilan kynnyksen ulkopuolella. Esimerkiksi sisäkäyttöön tarkoitettujen joulukuusenkynttilöiden käyttö parvekkeella siten, että johto on vedetty sisältä, on hengenvaarallista.

    Mitään kylpyhuoneen pistorasiaa ei saa käyttää suihkun tai kylvyn aikana.

  • Lukitse oikein

    Ulko-ovi kannattaa takalukita, kun asunto jää tyhjäksi. Huoltomies neuvoo tarpeen tullen, miten tämä tehdään.

    Mitään arvotavaraa ei kannata säilyttää kellari-, ullakko- tai pihavarastossa. Lämmittämättömässä ullakko tai pihavarastossa ei kosteudelle altis tavara säily.

    Auroranlinna suosittelee, että asuntojen ulko-oviin ei asenneta turvalukkoja. Kiinteistön omistajan edustajilla tai pelastusviranomaisilla on aina oltava pääsy huoneistoon hätätilanteessa.

    Jos asukas asennuttaa asunnon oveen turvalukon ja ovi tai vaihtoehtoisesti jokin ikkuna joudutaan rikkomaan kiinni olevan turvalukon takia, asukas vastaa korjauskuluista. Turvalukon avaimen toimittaminen alueyhtiön/huoltoyhtiön toimistoon ei vaikuta asiaan. Turvalukon avaimen toimittaminen alueyhtiöön/huoltoyhtiöön auttaa ns. kiireettömien huoltokäyntien suorittamista, mutta hätätilanteessa avainta ei ehditä etsimään.

  • Palovaroitin

    Laki velvoittaa asukasta asentamaan kotiinsa palovaroittimen ja pitämään sen toimintakunnossa. Asukas on myös vastuussa siitä, että asunnossa on riittävästi palovaroittimia. Määräysten mukaan palovaroittimia tulee olla yksi jokaista alkavaa asunnon 60 m2 kohti.

    Tulipalon syttyessä on jokainen hetki kallis. Savu täyttää huoneen yleensä 2-3 minuutissa. Palovaroitin reagoi savuun ja herättää nukkuvan ihmisen.

    Palovaroittimen lisäksi kodin turvallisuutta voi lisätä häkävaroittimella. Hiilimonoksidi eli häkä on hajuton, mauton, väritön ja myrkyllinen kaasu, jota ei voi ihmisen aistein havaita. Hiilimonoksidi eli häkä on vain hiukan ilmaa kevyempää. Tämän takia häkävaroittimen sijoittamiseen pitää kiinnittää tarkkaa huomiota, koska häkä ei välttämättä nouse suoraan kattoon. Häkävaroitin ei korvaa palovaroitinta mutta on hyödyllinen lisä kodin turvallisuuteen.

    Ilman toimivaa paristoa palo- tai häkävaroittimesta ei ole mitään iloa. Varoittimien hoitovastuu ja toimivuuden tarkkailu on aina asunnon senhetkisellä asukkaalla riippumatta siitä, kuka varoittimen on asentanut. Tietysti on muutenkin järkevää, että asukas vastaa paristojen vaihdosta, sillä kukaan muu ei voi seurata varoittimien toimintakykyä kuin asukas.

    Varoittimillakin on kestoikänsä. Jos varoitin ei toimi enää patteria vaihtamallakaan, asukkaan on vaihdettava varoitin uuteen omalla kustannuksellaan.

    Tutustu palovaroittimien asennukseen ja ylläpitoon sekä paloturvallisuuteen liittyvään videoon klikkaamalla linkkiäWatch a video about fire safety.

  • Pesu- ja astianpesukone

    Pesukoneiden asennuskustannuksista vastaa asukas. Pyykinpesukoneen tai astianpesukoneen liitännässä kannattaa käyttää LVI-asentajaa tai huoltomiestä. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen tulee olla paineenkestäviä. Pesukonehanan yhteydessä on aina oltava takaiskuventtiili (imusuoja). LVI-asentajan asennustodistus kannattaa säilyttää mahdollisen vesivahingon varalta. Virheellisesti suoritetun pesukoneliitännän aiheuttamista vuotovaurioista vastaa asukas. Vakuutuskaan ei yleensä kata virheellisen liitännän aiheuttamia kuluja.

    Isojakin vahinkoja voi syntyä helposti, jos on jätetty pyykin- tai astianpesukone käymään yksin. Koneen letku tai letkuliitos voi rikkoontua ja kone vuotaa vedet lattialle tai päälle jätetty kodinkone voi syttyä palamaan. Siksi koneita pitää valvoa aina niitä käytettäessä ja sulkea sekä sähkölaitteet että vesihanat heti käytön jälkeen.

    Kun pesukone ei ole käytössä, sulje täyttöhana, koska jatkuva vedenpaine voi rikkoa vesiletkun ja aiheuttaa vesivuodon.

    Samat asennus- ja käyttöohjeet koskevat myös astianpesukonetta. Se tulee asentaa keittiökalusteita rikkomatta. Puretut kalusteet säilytetään asunnon irtaimistovarastossa ja ne on asennettava paikoilleen pois muutettaessa. Erilliset hanat jätetään paikoilleen.

    Asukkaan velvollisuus on huolehtia, että astian- ja pyykinpesukoneen hanat on tulpattu, jos niihin ei ole kytketty konetta. Samaten on tulpattava ko. koneiden viemäriliitännät esimerkiksi irrotettaessa asennettu kone verkostosta. Tulppaus estää vesivahingon riskin.

    Sekä astianpesukoneen että pyykinpesukoneen letkujen kunto tulee tarkistaa vuosittain ja vaihdattaa haurastuneet letkut tarvittaessa uusiin.

  • Sähkölaiteasennukset

    Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa suorittaa vain viranomaisten valtuuttama asentaja.

    Asukkaan tulee itse vaihtaa palaneet lamput ja sulakkeet.

  • Tulen käyttö asunnoissa

    Kodin paloturvallisuus on paljon muutakin kuin toimiva palovaroitin. Varovaisuus ja huolellisuus tulen käsittelyssä ovat tärkein tulipalojen estäjä. Siksi on esimerkiksi huolehdittava, että kynttilät ovat aina palamattoman alustan päällä ja etteivät kynttilät jää palamaan yksin.

    Tavalliset kynttilät voivat valua ja sytyttää esimerkiksi alla olevan pöytäliinan, jos kuuma steariini pääsee suoraan palavan aineen päälle.

    Tuikkukynttilöissä taas on aina allaspalon riski. Allaspalossa lämpö nousee rajusti ja liekit kasvavat, jolloin normaalit turvaetäisyydet eivät usein riitä.

    Kynttilät on syytä sammuttaa aina, kun siitä tilasta, jossa kynttilät ovat, poistutaan. Jos asunnossa on kotieläimiä eli esimerkiksi kissoja tai koiria, ne eivät pääse näin toimien varmasti kaatamaan palavia kynttilöitä. Lisäksi estetään vaikkapa ilmavirran takia heilahtavan verhon osuminen palavaan kynttilään. Epätodennäköinen tapahtuu yleensä silloin, kun sitä vähiten osaa pelätä.

    Asuntojen parvekkeilla ei sallita minkäänlaista avotulen käyttöä. Kynttilät, roihut ja grillit eivät siis ole sallittuja parvekkeilla. Etenkin ulkoroihut vaativat allaspalo- ja tuuliriskin takia reilusti tyhjää tilaa ympärilleen ja ovat siksi erittäin vaarallisia lähellä rakennuksia ja palavia materiaaleja.

  • Vakuutukset

    Kiinteistön vakuutus korvaa kiinteistölle aiheutuneet vahingot, mutta kiinteistön vakuutuksesta ei tavallisesti korvata asukkaan irtaimistoon kohdistuneita vahinkoja.

    Esimerkiksi tulipalon savuhaittojen asukkaan irtaimistolle aiheuttamat vahingot eivät kuulu kiinteistön täysarvovakuutuksen piiriin. Samoin myöskään vesivuodon aiheuttamia vahinkoja esimerkiksi huonekaluille ei korvata. Siksi asukkaan on syytä ottaa omaisuutensa suojaksi kotivakuutus.

    Katso myös kohta Kotivakuutus osiossa Asuminen pelisäännöt.

  • Vesi- ja viemärikalusteet ja –liitännät

    Vuotavasta hanasta tai jatkuvasti vuotavasta wc-säiliöstä on välittömästi ilmoitettava Auroranlinnan vikailmoitusnumeroon 010 286 6245.

    Keittiön viemäriin ei saa huuhtoa ruoanjätteitä tai kahvinporoja. WC-viemäriin ei saa heittää siteitä, vaippoja, kissanhiekkaa tai mitään esineitä, koska seurauksena on usein tukkeutuminen. Viemärin avaamisista laskutetaan asukasta.

    Asukkaan tulee puhdistaa kylpyhuoneen lattiakaivot. Jos asunnossa tuntuu viemärin haju, saattaa syynä olla lattiakaivon kuivuminen. Kuivunut hajulukko saadaan toimimaan laskemalla vettä viemäriin.

    Tutustu videoon Kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistus klikkaamalla linkkiä. Watch a video Cleaning the bathroom floor drain.

    Tutustu videoon Hajulukon puhdistaminen. Watch a video Cleaning drain traps.

    Tutustu myös videoon Liesituulettimen tai liesikuvun puhdistus. Watch also a video Cleaning the cooker hood.

    Video WC-kalusteet ja vesivuodot.

    Video Bathroom fixtures and leakages.