Tuhohyönteiset ovat palanneet kotien riesaksi

Tuhohyönteishavaintojen määrä on kasvanut Helsingissä huimasti viime vuosina. Yhtenä syynä kehitykseen on matkailu. Tarkkaavaisuus kodeissa ja nopea vikailmoitus aiheen ilmetessä estävät esimerkiksi kiusallisten lutikoiden leviämistä.

Lutikka on erityisen hankala hävitettävä. Lutikkaepäilyistä tulee ilmoittaa heti Auroranlinnan vikailmoituspalveluun.

Havainnot ihmisistä verta imevistä lutikoista sekä elintarvike- ja tekstiilituholaisista ovat ikävä kyllä osa arkea nyky-Helsingissäkin. Tämän päivän globaalissa Suomessa tuholainen voi yllättää käytännössä missä tahansa. Kodeissa säännöllinen siivoaminen heikentää tuholaisten elinmahdollisuuksia. Samalla kannattaa tarkkailla mm. sängynalusia, ruokakaappeja ja tekstiilejä mahdollisten kutsumattomien vieraiden havaitsemiseksi.

– Etenkin lutikat ovat ikäviä ja nopeaa torjuntaa vaativia tuhohyönteisiä. Ne kehittyvät vaiheittain aikuisiksi, mutta jokainen elinvaihe nymfistä lähtien imee verta. Sänkyjen aluset, patjat, listojen ja tapettien mahdolliset raot ja taulujen taustat ovat esimerkiksi paikkoja, joihin lutikat voivat piiloutua päivisin. Jos sängyn lähellä näkyy uloste- tai verijälkiä tai kuorenkappaleita tai omassa ihossa on puremajälkiä rivissä, hälytyskellojen on syytä soida, kertoo ympäristötarkastaja Niina Wächter Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden terveydensuojelun tiimistä.

– Tuholaisia on löytynyt jopa luksushotelleista. Niinpä esimerkiksi lutikoita ja turkiskuoriaisia saattaa tulla kiinteistöön jonkun matkatavaroissa, joihin ne ovat menneet piiloon päivänvaloa. Jätekatoksesta uusiokäyttöön otetut tavarat voivat myös tuoda mukanaan ikäviä vieraita. Tuholaiset voivat levitä mm. putki- ja IV-läpivientien ja muiden rakojen kautta asunnosta toiseen, jos niitä ei huomata ja torjuta, kertoo Wächter.

– Kun matkustaa, kannattaa aina tarkistaa huone ja pitää matkalaukku kiinni. Huonoin vaihtoehto on pitää matkalaukkua avoimena sängyn alla. Matkatavarat on hyvä tarkistaa heti paluun jälkeen esimerkiksi parvekkeella. Tekstiileistä hyönteiset, niiden toukat ja munat voi hävittää pesemällä vaatteet + 60 °C:ssa tai pakastamalla vähintään – 20 °C:ssa viikon ajan, Niina Wächter tietää.

Matkavaatteiden tuulettaminen ja levittely aurinkoon auttaa tekstiilituholaisongelman ennaltaehkäisyssä. Myöskään lutikat eivät tykkää

Russakka kuuluu myös tuhohyönteisiin, joista voi olla hankala päästä eroon kotikonstein.

liiallisesta lämmöstä tai kylmyydestä, joten periaatteessa edellä mainittuja lämpökäsittelyjä voi käyttää myös lutikkaongelman ennaltaehkäisemisessä. Kuivausrummussa tulee käyttää siihen tarkoitettua suojapussia, jolloin mahdolliset lutikat eivät karkaa kuivausrummun rakenteisiin.

–  On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että lutikka on sitkeä selviytymään erilaisista torjuntatoimenpiteistä, joten jos lutikoita tai niiden munia on jo havaittu, eivät nämä toimenpiteet yksistään missään tapauksessa riitä, Wächter toteaa.

– Elintarviketuholaisia voi tulla munina tai toukkina kotiin ihan kaupan hyllyltä pakkauksissa tai vaikka ulkomailta ostetuiden mausteiden matkassa. Jos esimerkiksi jauhot, riisit ja puuroryynit ovat käyttämättä pitkään, niistä voi löytyä mm. aikuisiksi kasvaneita riisihäröjä tai keittiökoisia. Russakka taas saattaa levitä koteihinkin etenkin erilaisten kuljetuslaatikoiden ja -alustojen mukana. Jos jauho-, riisi-, mauste- yms. pakkaukset ovat selvästi saastuneet, ne pitää hävittää heti. Muuten pakastus on toimiva keino torjua elintarviketuholaisia, Wächter jatkaa.

– Puutuholaisia on joskus tullut koteihin mm. ulkomailta ostetuissa matkamuistoissa. Tyypillisempää kuitenkin on, että esimerkiksi museokuoriaisen toukkia on tullut mm. ikkunoiden lähellä olevista linnunpesistä syömään reikiä kodin tekstiileihin, Wächter lisää.

Riisihäröjä ja muita elintarviketuholaisia voi tulla kotiin munina kaupasta esimerkiksi jauhopusseissa, riisipakkauksissa tai puuroryyneissä. ja kehittyä aikuisiksi, jos pakkauksia säilytetään pitkään käyttämättä, Riittävä pakastus tuhoaa elintarviketuholaiset. Selvästi saastuneet pakkaukset pitää kuitenkin aina hävittää.

– Sivuiltamme https://sisatilojentuholaiset.fi/, jossa on myös opasvideo tuholaisten torjunnasta, voi hakea tietoa tuhohyönteisistä ja niiden torjunnasta. Tarvittaessa meille voi myös tuoda näytteen kutsumattomasta vieraasta. Työssämme painopiste on lutikoiden ja elintarvikkeita pilaavien ja helposti leviävien russakoiden tapaisissa hankalissa tuholaisissa, mutta yritämme toki neuvoa myös muiden torjunnassa. Etenkin elintarvike- ja tekstiilituholaisissa lähtökohta ovat useimmiten asukkaiden itse tekemät hävitystoimet kuten etenkin pakastus, Wächter vinkkaa.

– Sokeritoukkia tavataan kaikenikäisten rakennusten viemäreissä, joista ne voivat lattiakaivojen kautta ryömiä kylpyhuoneeseen. Lattiakaivojen säännöllinen puhdistus ja huuhtelu kiehuvan kuumalla vedellä vähentää toukkien esiintymistä, Wächter lisää.

– Kun sokeritoukat syövät homeita, kannattaa niiden määrää seurata. Näiden toukkien runsastuminen voi liittyä kosteusvaurioon rakenteissa, Wächter täydentää.

– On myös hyvä muistaa, että kevään tullen luonnossa elävät eri hyönteiset heräävät eloon. Jos ulko-oven tai parvekkeen lähellä on esimerkiksi nyt huhtikuussa hyönteisiä, kyse ei usein ole asunnon ongelmasta, Wächter muistuttaa.

Tämä on vyöturkiskuoriaisen toukka. Tekstiilituholaiset saa hävitetyksi pääosin pesemällä tekstiilit vähintään +60 asteessa.

Etenkin epäily lutikoista ja russakoista, joiden hävittäminen on työlästä, ja jotka voivat levitä laajalti kiinteistöön, on syytä raportoida heti Auroranlinnan vikailmoituspalveluun auroranlinna.fi -etusivun vikailmoituslomakkeella.

– Kenenkään ei siis tarvitse hävetä, jos kotona on tai epäillään olevan tuhohyönteisiä. Toivomme sähköistä

vikailmoitusta, jossa on hyvä kuvaus ja mielellään myös valokuva havaitusta eläimestä. Kiinteistönhoito pystyy usein jo kuvasta hahmottamaan, millaisesta hyönteisestä on kyse, sekä pistämään tarvittavat toimet liikkeelle, toteaa Auroranlinnan ylläpitopäällikkö Rauno Kadenius.

– Etenkin tekstiili- ja elintarviketuholaisten kanssa tarkka lajinmääritys ei usein ole tarpeen, kun torjunnat hoituvat pääosin samoilla kotikonsteilla, Niina Wächter täydentää

– Asunnoissa tehtyjen torjuntatoimien määrä on lisääntynyt meillä tasaisesti viime vuodet. Taustalla lienee osin, että tuholaisilmoitus tehdään nykyisin herkemmin kuin ennen. Asukkaille ja Auroranlinnalle onkin parempi, että epäilyt ilmoitetaan aina. Käytännössä noin puolet ilmoituksista on myös johtanut torjuntatoimiin, Kadenius summaa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite auttaa kodin kutsumattomien vieraiden tunnistamisessa. Voit ladata esitteen pdf-muodossa klikkaamalla tästä.

Valokuvat Pekka Malinen/Luomus – Helsingin yliopisto.

<< Takaisin uutisiin